Auts, onkohan minulla miesluola?

Paljon kuulee puhuttavan man cave –nimisestä paikasta. En ole aiemmin tullut ajatelleeksi, että mullakin taitaa olla sellainen.

Apua, nykytaidetta ja paljon!

Venetsian biennale on hyvässä ja pahassa taiteelle kuin olympialaiset urheilulle. Miten käy, kun lähinnä satasen finaalia tähän saakka seurannut katsoo myös muut lajit, putkeen? Ei huonosti, kun paikkana on Venetsia.

Urani huipulla 40 vuotta sitten. Mitä sitten?

Olen harrastanut yhtä ja samaa lajia lähes koko ikäni saavuttamatta siinä oikeastaan yhtään mitään. Vai sittenkin aika paljon? Niin paljon puhutaan lasten harrastamisen tavoitteellisuudesta ja vakavuudesta. Pitääkö edetä tasolta seuraavalle, tähtäimenä ammattilaisuus ja mestaruudet? Vai harrastaako siksi, että se yleisesti rikastuttaa elämää mm. kaverien, yhteisen tekemisen ja kodista pois pääsyn vuoksi? Minä aloitin kuorolaulun Cantores Minores–poikakuorossa…

Niin lähellä ettei näe?

Ei kai siinä mitään uutta ole, että lähellä oleviin asioihin pitää ottaa hieman etäisyyttä ennen kuin niiden merkityksellisyyden huomaa. Tällä kertaa mulle riitti matka mökille ja takaisin.

Ruokaa joka tulee jostain

Muutama vuosi  sitten toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja suoritin metsästäjätutkinnon. Kiitos kavereiden, olen päässyt parin hirviseuran vieraana osallistumaan jahtiin ja sivutuotteena oppinut arvostamaan ruokaa, jonka alkuperä on tuttu.

Yhdessä tehty maistuu paremmalta.

Tutkittua tietoa on, että suomalaiset perheet viettävät eurooppalaisittain kaikkein vähiten aikaa yhteisesti ruokapöydässä. Nopeasti tulee mieleen monta syytä, mutta myös ratkaisu: yhdessä tekeminen.