Ruokaa joka tulee jostain

Muutama vuosi  sitten toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja suoritin metsästäjätutkinnon. Kiitos kavereiden, olen päässyt parin hirviseuran vieraana osallistumaan jahtiin ja sivutuotteena oppinut arvostamaan ruokaa, jonka alkuperä on tuttu.

Yhdessä tehty maistuu paremmalta.

Tutkittua tietoa on, että suomalaiset perheet viettävät eurooppalaisittain kaikkein vähiten aikaa yhteisesti ruokapöydässä. Nopeasti tulee mieleen monta syytä, mutta myös ratkaisu: yhdessä tekeminen.

Lavatanssit

Herttileijaa ja kaikkea sitä, mutta kesällä tuli kokeiltua lavatanssitkin. Hirvensalmen Kellokallion tanssilava on hiljaa valtaosan vuodesta, mutta juhannuksesta elokuuhun se tarjoaa lavatanssin taikaa aidoimmillaan.

Voiko keittiöhanan vaihtaa itse?

Kyllä voi. Mutta en tiedä pitäisikö yllyttää ketään sellaista kuin minä? Eli henkilöä, joka on nähnyt miten hana vaihdetaan muttei koskaan kokeillut sitä itse.

Muikku. Miten siitä pidänkään.

Harvaa asiaa tekee niin mieli kuin muikkua. Vaikka itsellä ei muikkuverkkoille olekaan asiaa, muikut lukeutuvat asioihin jotka tekevät oman kesäni. Ensimmäisestä lomapäivästä lukien.

Sydän. Parasta hirvessä?

Hirven sydän kuuluu perinteisesti kaatajalle. Usein se kuitenkin jää nylkemistilanteessa muiden vähemmän arvostettujen osien joukkoon ja jopa koirien herkuksi.