Hauki. Vesisusi, jänkäkoira ja mitä vielä.

Oma suhteeni haukeen alkoi pikkupoikana. Tauno-vaarini opetti Kissakoskella, miten hauki toimii. Polvisyvyisessä kaislikossa kahlaten pyydystin hauenpoikasia järvikaislasta tehdyllä silmukalla. Kun silmukan hitaasti pääpuolelta uitti, kala ei reagoinut mitenkään.  Kunnes oli silmukassa ja vedenpinnan yläpuolella. Melko tyhmä on siis hän. Toki nämä laskin kasvamaan.

Mutta en pitkäksi aikaa, sillä sitten alkoi virvelikalastus, koneonginta, kuten haukea syvästi inhoavat jalompia kaloja maailman kalleimmilta virtapaikoilta halajavat kaverini lajia kutsuvat.

Kissakosken vedet ovat tarjonneet haukea enemmän kuin kylliksi aina. Matalat, ruohikkoiset mutta kahden kosken välissä virtaavat vedet ovat paratiisi hauelle. Verkkokalastus on vaikeaa em. syistä ja pikkukalaa riittää. Niinpä omallekin kohdalle on osunut melkoisen suuria saaliita niin määrässä kuin yksilöiden koossa mitaten. Ei tosin niin suuria kuin isälleni, joka pilasi Ahvenanmaalle suuntautuneen kalareissuni jo ensimmäisenä iltana kertomalla että sai samaan aikaan Kissakoskelta 10,5-kiloisen hauen 150 m omasta laiturista. Että miten siellä?

Hauki on sitä myötä ollut meillä ruokapöydässä kesäisin aina. Paistettuna tai savustettuna, mutta aina läsnä anyway. Hirvensalmelaisen Timo Kuitusen opastuksella olen opetellut fileeraamaan hauen ruodottomaksi vaan en siinä aina onnistu. Juoni on se, että hauesta tehdäänkin pitkittäisiä fileitä, ei poikittaisia, kuten useimmiten teemme. Hukkaan menee paljon, mutta usein materiaaliakin on riittävästi.

Nyt kokeilin hieman toista tapaa sen valmistukseen. Hauki-Wallenberg on klassikko, mutta hieman sitä varioin. Hyvää tuli, joskin hauen omin maku jää taka-alalle. Mutta kuten sanoin, moni ei sitä siedä muutenkaan eli ehkä näin siitä pääsee yli?

Mainittakoon, että käyttämällä gluteenittomia jauhoja leivittämiseen, kaurapohjaista valmistetta kerman sijaan ja pecorinoa parmesanin sijaan, nämä herkut ovat täysin laktoosittomia ja gluteenittomia.

Paistinpannu joka kuvissa näkyy, ei ole likainen eikä loppuunajettu vaan hiiliteräksinen deByer, joka vain paranee vanhetessaan. Sellaisia saa mm. verkosta  enkä voi kuin suositella.

Tarvitset:

  • 400-500 g haukifilettä
  • 1 dl tilliä
  • muutama sillipala tai anjovista
  • 1 tl suolaa
  • 1 tl mustapippuria rouhittuna
  • 1 dl kermaa tai vastaavaa valmistetta
  • 0.5 dl parmesaania tai pecorinoa (juusto)

Näin tein:

  1. Pilkoin fileet pienemmäksi ja heitin blenderiin (yleistalouskone lienee suositeltavin)
  2. Hurautin kerran.
  3. Laitoin sekaan mausteet, juuston ja kerman. Anjovista ei löytynyt, niinpä laitoin lasimestarin silliä 4 palaa, koska ajattelin sen tuovan hieman suolaisuutta mukaan.
  4. Hurautin toisen kerran.
  5. Muovailin taikinasta pihvejä, kieritin ne korppujauhoissa (gluteeniton) ja paistoin 3-4 min/puoli.  Voi myös kypsentää uunissa 200-asteessa, uskoisin 10 min riittävän.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s